Hallintovaliokunta päätti budjettilausunnossaan esittää harmaan talouden torjunnasta uupuneiden 6,4 miljoonan euron palauttamista valtion talousarvioon. Hallituksen esityksessä poliisin harmaan talouden torjunnan rahoja esitettiin leikattavaksi tuon verran, mikä olisi tarkoittanut 80 rikostutkijan työn päättymistä.

Vasemmistoliitto on pitänyt vaalikauden alusta saakka ääntä harmaan talouden torjunnan puolesta. Nostin asian esiin kyselytunnilla kesäkuussa, jolloin sisäministeri Petteri Orpo vakuutteli poliisin pärjäävän vähennetyillä määrärahoilla. Asiantuntijoiden mukaan kuitenkin juuri riittävä rikostutkijoiden määrä on edellytys tehokkaalle harmaan talouden torjunnalle.

Harmaa talous aiheuttaa suuren loven valtiontalouteen. Vuonna 2010 eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tehdyssä tutkimuksessa harmaan talouden kokonaismääräksi arvioitiin 12–14 miljardia ja veromenetykset 4–5 miljardia vuodessa.

Harmaan talouden torjunnan määrärahoja löytyy myös oikeusministeriön alalta sekä Tullin määrärahoista ja myös nämä leikkaukset tulisi perua. Hallintovaliokunnan päätös esittää poliisin harmaan talouden torjunnan määrärahojen palautusta on iso askel oikeaan suuntaan. Nyt pallo on valtiovarainvaliokunnalla ja viime kädessä kaikilla kansanedustajilla.

Tähän asiaan kannattaa panostaa, sillä esimerkiksi vuonna 2014 poliisi sai rikoshyötyä takaisin 48 miljoonaa euroa. Ulosoton erikoisperinnän tulos oli yli 39 miljoonaa euroa. Säästämällä harmaan talouden torjunnasta menetetään näitä tuloja, jolloin vaikutus julkiselle taloudelle on miinusmerkkinen.

Opposition tehtävä on toimia järjen äänenä hallitukselle ja vastustaa harmaata taloutta helpottavia uudistuksia. Niin sanotun aktiivisen katumisen hallitus veti jo pois ja myös hallintarekisterin kuoppaaminen on todennäköistä.

En usko, että hallitus olisi perääntynyt, ellei yhteiskunnassa olisi aktiivista parlamentaarista oppositiota ja vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Pienet voitot luovat uskoa, mutta työ on vasta alussa.