Viime viikon lainsäädäntötyö alkoi hienosti edellisen kauden porvarihallituksen luoman aktiivimallin päivärahaleikkurin purkamisella. Aktiivimalli leikkasi tunnollisten työnhakijoiden päivärahaa, kun he eivät saaneet riittävästi vastikkeellista työtä.

Leikkaus kohdistui työttömiin erittäin epäoikeudenmukaisesti, sillä mahdollisuus saada tilapäistä työtä vaihtelee hyvin paljon eri puolilla Suomea. Lisäksi leikkuri kohteli huonosti ihmisiä, jotka hakivat töitä, mutta eivät saaneet edes pätkätöitä.

Epäreilu tilanne oli myös niille, jotka eivät saaneet niin paljon pätkätöitä, että ansiotulon edellytys olisi täyttynyt. Aktiivimallin purkamisessa on siis ennen kaikkea kyse heikossa taloudellisessa asemassa olevien kansalaisten toimeentulosta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta.

Kaiken kaikkiaan tämä aktiivimalli leikkasi sosiaaliturvaa enimmillään yli 100 000 työttömältä yhden tarkastelujakson aikana. Malli kohteli erityisen epäoikeudenmukaisesti pitkäaikaistyöttömiä, ikääntyneitä työttömiä ja henkilöitä, joilla on puutteellinen työkyky.

Jo eduksuntakäsittelyssä vuonna 2017 arvostelimme hallituksen aikeita jatkaa työttömyysturvan leikkaamista mekaanisella leikkurilla, joka ei huomioi ihmisten yksilöllisiä tilanteita. Moni silloinen päättäjä ei selvästi ollut perehtynyt mallin sisältöön. Vasemmiston kiivaasta kritiikistä huolimatta mediaa asia ei kiinnostanut ennen kansalaisaloitetta.

Jo alusta asti oli tiedossa, että aktiivimallin piiriin joutuvat esimerkiksi sairauspäivärahan maksimikeston ylittäneet henkilöt, joilla ei ole työkyvyn puutteiden takia tosiasiallisia mahdollisuuksia täyttää velvoitteita.

Nyt valmistunut aktiivimallin vaikutuksia arvioinut raportti todistaa, että Vasemmistoliiton alusta asti esittämä kritiikki on ollut hyvin aiheellista. Aktiivimallille ei ole pystytty raportissa osoittamaan työllisyysvaikutuksia, vaan malli on ollut pitkälti huonommassa työmarkkina-asemassa olevien työttömyysturvaleikkuri.

Tutkimustuloksien pohjalta aktiivimallin tilalle ei tarvita ”korvaavia” toimenpiteitä, koska työllisyysvaikutusta ei pystytty osoittamaan.

Panostukset  osaamiseen, työkykyyn ja palkkatukeen ovat työttömiä kurittavaa aktiivimallia kestävämpää työllisyyspolitiikkaa. Myös sosiaaliturvaa uudistamalla voidaan raivata esteitä työllistymisen tieltä. Tällä hetkellä hallitus valmistelee uusia työllisyystoimia 75 prosentin työllisyysastetavoitetta silmällä pitäen. Nämä ovat parempaa työllisyyspolitiikka kuin porvarihallituksen keppipolitiikka.

Politiikan suunta on nyt todella muuttunut.

Aktiivimallin purkamisen jälkeen työttömyysetuuksia saavien työnhakijoiden velvoitteet säilyvät kyllä muilta osin ennallaan. Hallitusohjelman mukaan työttömyysturvajärjestelmän seuraamusjärjestelmää eli ns. karensseja on kuitenkin tarkoitus kohtuullistaa. Tästä voidaan odottaa esitystä ensi vuoden aikana.

Kirjoitus ilmestynyt Warkauden Lehdessä 19.11.2019