Koronan aiheuttaman epidemian takia Suomen talouden ennustetaan supistuvan tänä vuonna 1-5 prosenttia ja OECD ennustaa maailmanlaajuista taantumaa. Koronan vastaiset toimet tulevat aiheuttamaan yhtäaikaisen kysynnän ja tarjonnan heikkenemisen talouteen. Poikkeusolojen kesto on toistaiseksi epävarmaa ja siksi myös arviot talouden kehityksestä ovat erittäin epävarmoja.

Poikkeusolojen vuoksi hallitus laati tällä viikolla ensimmäisen lisätalousarvion silmällä pitäen koronaviruksen aiheuttamia haittoja Suomen taloudelle. Ensinnäkin terveyden kannalta välttämättömiin menoihin lisättiin 200 miljoonaa euroa. Lisäksi tarvitaan tukitoimet ihmisten toimeentulon turvaamiseksi ja työpaikkojen säilymiseksi. Ne ovat erittäin tärkeitä asioita. Hallituksen tahto on, että yhtään elinkelpoista työpaikkaa ei saa päästää konkurssiin tilapäisen talouskriisin takia.

Toistaiseksi ns. perinteiset elvytystoimet eivät juurikaan toimi, koska yhteiskunnassa on poikkeusolot. Ihmiset eivät voisi siis hyödyntää palveluja, vaikka ostovoima paranisi. Jos tilanne pitkittyy, on aika varsinaiselle elvytyspaketille, esimerkiksi rakennusalan tukemiselle tai investoinneille. Ne tukevat muutosta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Tällä hetkellä kolmasosa yrityksistä arvioi, että konkurssiriski on koronan takia pahentunut ja yli 120 000 suomalaista on jo nyt lomautusten piirissä. Määrän odotetaan vielä kasvavan lähiviikkoina. Hallitus on varannut näiden yritysten taloustilanteen helpottamiseksi 200 miljoonaa euroa. Tuet jaetaan siten, että 150 miljoonaa suoraa tukea suunnataan pienille ja keskisuurille yrityksille Business Finlandin kautta. Ely-keskusten kautta suunnataan 50 miljoonaa euroa suoraa tukea yritysten kehittämishankkeisiin ja 500 000 euroa talousvaikeuksissa olevien yrittäjien tukemiseen.

Lisäksi yritysten tilannetta helpotetaan myös lykkäämällä työnantajien lakisääteisiä maksuja. Työeläkemaksua alennetaan tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä (alennuksen vaikutus kompensoidaan 2022–2025) ja maksua lykätään kolmella kuukaudella työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla. Lisäksi työlainsäädäntöön tehdään useita merkittäviä väliaikaisia muutoksia, joilla pienennetään konkurssiriskiä  tekemällä lomauttamisesta helpompaa sekä turvataan ihmisten toimeentulo, mm. poistamalla työttömyysturvan omavastuupäivät sekä tuomalla yrittäjät ja freelancerit työttömyysturvan piiriin.

Nämä ovat esimerkkejä siitä, kuinka vakavasti hallitus on ottanut koronatilanteen. Hallituksen lisätalousarviossa todetaan, että Suomessa valitsee poikkeusolot, eikä valtiotalouden menokehys rajoita kuluvaa vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että lisätalousarvioita on tulossa lähiaikoina lisää.

Lisäksi Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää, että talouden tukitoimet ja muut tukitoimet suunnataan laajasti kaikkein eniten apua tarvitseville, olivat he sitten leipäjonossa, pätkätyöläisiä, lomautusuhan alla olevia työntekijöitä, jo valmiiksi kuormittavissa tilanteissa olevia perheitä tai yrittäjiä. Ihmisten terveys on nyt ensisijaista. Hallituksen ensimmäisellä lisätalousarviolla varmistetaan, että yhteiskunta toimii poikkeusoloista huolimatta ja että ihmisten terveydestä pidetään huolta