Otimme tänään yhdessä Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajien kanssa kantaa EU:n aluekehitysrahoitukseen. Pidämme erittäin tärkeänä, että Itä-Suomen asema turvataan.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä tekee esityksen EU:n aluekehitysrahoituksesta elo-syyskuun aikana. Kansallisesti päätetään esimerkiksi paljonko kukin alue saa Suomessa rahoitusta. Nykyisellä EU-rahoituskehyskaudella 2014–2020 rakennerahastojen alueellisesta rahoituksesta noin kaksi kolmasosaa kohdistuu Itä- ja Pohjois-Suomeen. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat ottivat rahoitukseen kantaa Uutissuomalaisen kyselyssä. Heistä suuri osa oli sitä mieltä, että rahoitusta tulisi muuttaa niin, että ne jakautuisivat nykyistä tasaisemmin ympäri Suomea.

Hallitusohjelman mukaan harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema turvataan. Näiden alueiden erityisasema on kirjattu myös EU-liittymissopimuksessa. Tästä on pidettävä ehdottomasti kiinni.

Euroopan aluekehitysrahaston tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Aluekehitysrahasto keskittyy erityisesti tutkimukseen ja innovaatioihin, pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyyn ja vähähiiliseen talouteen.

Aluekehitysrahoituksella on Itä-Suomen maakuntien kannalta iso merkitys kasvun ja työllisyyden tukemisessa. Aluekehitysrahat on tarkoitettu alueellisten erojen tasaamiseen. Elinvoimaa ja toimintakykyä on vaalittava koko Suomessa niin kuin hallitusohjelmassa todetaan. Lisäksi on huomioitava, että kansallisista koronatuista merkittävä osa on mennyt pääkaupunkiseudulle.

Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. EU:n rahoituskehyksestä (2021-2027) Suomeen tulevasta 1,5 miljardista eurosta noin miljardi on kansallisesti päätettävissä olevaa rahoitusta. Lisäksi tänä vuonna pitää jakaa EU:n elpymispaketista Suomelle korvamerkitty noin 150 miljoonan euron osuus.