SAK julkaisi juuri kyselytutkimuksen, jonka mukaan työttömät itse pitävät suurimpina työllistymisenä esteinä huonoa terveydentilaa ja ikää, joka ei vastaa työnantajien odotuksia. Suurimmalla osalla työttömistä on toimeentulovaikeuksia, mikä ei valitettavasti yllätä.

Terveysongelmien merkitys korostuu entisestään, kun työttömyyttä on kestänyt yli vuoden. On helppo olla samaa mieltä SAK:n kanssa siitä, että työttömien terveystarkastuksia on kehitettävä. Vasemmistoliito on esimerkiksi uudessa tasa-arvo-ohjelmassaan esittänyt, että työttömille ja muille työelämän ulkopuolella oleville on taattava oikeus säännöllisiin, perusteellisiin terveystarkastuksiin julkisella sektorilla. Tämä on varmasti kaikkien etu, kun terveysongelmiin päästään käsiksi tarpeeksi aikaisin. Tämä on myös merkittävä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys, sillä elinajanodote on erityisesti miehillä paljon kiinni tuloluokasta ja työmarkkina-asemasta.

SAK:n kyselyssä huolestuttavaa oli myös, että työhaastatteluun pääsy vaikeutuu iän karttuessa. Työhaastatteluun kertoo päässeensä vain 23 prosenttia yli 55-vuotiaista tutkimukseen osallistuneista. Alle 35-vuotiaista työttömistä työhaastatteluun oli päässyt 41 prosenttia. Vasemmistoliiton tavoitteena on muuttaa julkisen sektorin rekrytointi lakisääteisesti anonyymiksi. Pitkän aikavälin tavoite tulee olla työnhaun anonymiteetti myös yksityisellä puolella. Tällä pystytään puuttumaan myös ikään liittyvään syrjintään.

Lisäksi on muistettava, että perheen ja työn yhdistäminen ei kuuluu vain ns. ruuhkavuosiin, vaan on akuutti kysymys monelle myös vanhemmalla iällä. Vanhempien ikäluokkien työllistymistä edistää myös vasemmistoliiton tavoite, jossa työelämän joustoja lisätään. Työlainsäädännön tulee esimerkiksi mahdollistaa osa-aikaisuus tai lyhennetty työaika läheistä hoitavalle työntekijälle. Samalla kun ikäihmisten palveluita vahvistetaan, tulee siis myös työelämän joustoja ja tukijärjestelmiä lisätä, jotta ne omaiset, jotka haluavat ja pystyvät, voivat osallistua läheistensä hoitoon.

Olen iloinen myös siitä, että palkkatukiuudistus saatiin juuri maaliin. Palkkatuki on harkinnanvaraista taloudellista tukea, jota myönnetään työnantajalle työttömän työnhakijan palkkaamisen tukemiseksi. Palkkatuen uudistuksessa tuen ehtoja yhdenmukaistetaan byrokratian vähentämiseksi. 55 vuotta täyttäneille luodaan uusi työllistämistuki ja osatyökykyisten palkkatuen enimmäismäärää lisätään. Uudistuksen tavoitteena on myös lisätä palkkatuen käyttöä yksityisellä sektorilla. Vasemmistoliiton vahva tavoite tässä uudistuksessa on ollut 55 vuotta täyttäneiden työllistymisen tukeminen.

SAK:n tutkimuksessa yllättävää ei ollut, että suurimmalla osalla työttömistä on toimeentulovaikeuksia. Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmassa on paljon tavoitteita, joilla työttömien toimeentuloa ja työllistymistä parannetaan. Eduskuntavaaliohjelman mukaan kuntouttavan työtoiminnan ja muiden työllistymistä edistävien palveluiden kulukorvausta on nostettava. Tämä onkin tärkeää, sillä työmarkkinatuen päälle maksettava korvaus työttömän osallistumisesta työllistymistä edistäviin palveluihin tai kuntouttavaan työtoimintaan on pysynyt eurolleen samana jo 13 vuotta, ja inflaatio on syönyt rahan arvoa tänä aikana. Ylläpito- eli kulukorvaus on nostettava 12 euroon päivässä toimintapäivää kohden.

Tavoitteenamme on työttömyysturvan suojaosan nostaminen 500 euroon, sillä tämä osoittautui pandemian aikana hyväksi tavaksi turvata osa-aikatyötä tekevien työttömien mahdollisuuksia työskennellä ja tienata. Lähdemme siitä, että myös yrittäjien mahdollisuus saada työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista on turvattava pysyvästi.

Vasemmistoliiton mukaan työttömyyttä ei siis ratkaista työttömyysturvaa leikkaamalla tai sen ehtoja kiristämällä, vaan henkilökohtaisella ohjauksella, tuella, riittävillä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla ja tarvittaessa koulutuksella.

Työttömyyteen ja toimeentulo-ongelmiin puuttumisessa elinikäinen oppiminen on olennaisessa asemassa. Vasemmistoliiton tasa-arvopoliittisessa ohjelmassa lähdetään siitä, että aliedustettujen ryhmien, kuten matalasti koulutettujen miesten, kynnystä osallistua erilaisiin elinikäisen oppimisen koulutuksiin on madallettava. Tähän on monenlaisia keinoja, kuten sen varmistaminen, että työttömyysuhan alla oleville on tarjolla riittävän varhaista tukea ja muuntokoulutusta uusiin tehtäviin. Elinikäistä oppimista on helpotettava kaikenlaisissa elämäntilanteissa ja kaikenlaisissa töissä. Meidän on mahdollistettava nykyistä paremmin oppiminen työpaikoilla yhteistyössä työnantajan kanssa koko Suomessa.

Lisäksi kaikille työttömille on taattava oikeus omaehtoiseen opiskeluun ja joustavoitettava tutkinto-opiskelua työttömyysaikana. Myös aikuiskoulutuksessa oleville on taattava oppimisen tuki, sillä erilaiset oppimisen ongelmat ovat myös aikuisväestössä yleisiä, eikä niihin ole ikinä liian myöhäistä puuttua.