Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysastetta, jotta työttömyydestä johtuvat sosiaalimenot pienenisivät ja ansiotuloista saatava verotus kasvaisi.  Hieno päämäärä talouden vakauttamisen kannalta, mutta mitä tekee hallitus pääomille, niiden verotukselle ja koko harmaan talouden kitkemiselle?

Viime viikolla hallintarekisterilaki nousi jälleen haudastaan ja se tuotiin eduskunnan käsittelyyn. Hallintarekisterilaki mahdollistaisi suomalaisten omistusten hallinnan ulkolaisten arvopaperikeskusten kautta. Näin se vähentäisi avoimuutta ja helpottaisi veronkiertoa ja talousrikollisuutta.

Samalla koko hallituskauden ajan on harmaantaloudentutkinnasta leikattu tuntuvasti määrärahoja, joita sitten on osittain palautettu opposition ja yleisen painostuksen takia. Ja myös siksi, että palautukset antaisivat paremman kuvan hallituksen veropoliittisesta linjasta.

Nyt valmisteilla oleva lakiluonnos rahanpesun estämisestä on lausunnolla. Laissa merkittävässä roolissa on yhtiöiden ja yhteisöjen omistusosuudesta ja sen ilmoittamisesta edunsaajarekisteriin. Komissio on esittänyt vuonna 2016, että ilmoitusvelvollisuus omistus tai äänivaltarajan osalta laskisi 10 prosenttiin.  Nyt hallitus esittää, että ilmoitusvelvollisuusraja olisi 25 prosenttia, näin edunsaajan ilmoitusvelvollisuus olisi helposti kierrettävissä.

Lisäksi hallitus julkisti tänään esityksensä soten niin sanotuksi valinnanvapausmalliksi. Lakiesitys on veronkiertoa tutkivan Finnwatchin mukaan veronmaksun vastuullisuuden varmentamisen osalta pettymys, eikä vastaa yksityisten sote-yritysten verovälttelystä esitettyihin huoliin.  Hallituksen niin sanotussa valinnanvapausesityksessä ei edellytetä kansainvälisiltä ja tunnetusti veroja vältteleviltä sote-yrityksiltä riittävää veroraportointia, mikä vesittää tavoitteen maakohtaisesta veroraportoinnista.

Kaikesta tästä herää kysymys, ollaanko Suomeen luomassa suurpääoman harmaantalouden paratiisia?