Kalastajien kesken kuulee usein sanonnan, että ”isoa kalaa kannatta pyytää, vaikkei sitä saisikaan”. Näin näyttää käyneen myös sote- ja maakuntauudistuksen kanssa. Maakuntavaalien ajankohtaa ollaan siirtämässä kolmannen kerran. Kiireellä on luotu satoja uusia lakeja tulevaa maakuntahallintoa ja valiokuntalausuntoja varten. Mutta kovin on ollut karikkoista Sipilän hallituksen sote-seilailu ja isojen kalojen sijasta koukut ovat taas perustuslakivaliokunnan karikossa kiinni.
On käsittämätöntä, kuinka pelko sosiaali- ja terveydenhuollon kulujen noususta, on saanut hallituksen tekemään niin monimutkaisia kehitelmiä aikaan. Hallituksen kaupalliselta sote-uudistukselta on unohtunut totaalisesti uudistuksen tärkein päämäärä, eli eriarvoisuuden ja terveyserojen kaventaminen. Hallituksen sotesotku ja niin kutsuttu valinnanvapaus tulisivat johtamaan vain siihen, että kulut nousevat varmasti ja hoidon porrastus monimutkaistuu.
Vaikka sote-uudistus on kiristänyt hallitus- ja oppositiopuolueiden välejä eduskunnassa, olemme samaa mieltä siitä, että pienet kunnat tarvitsevat jatkossa leveämpiä hartioita. Niiden mahdollisuudet vastata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista heikkenevät, kun väestö ikääntyy ja nuoret muuttavat töiden perässä kaupunkiin. Tuntuukin kummalliselta, miksi perusterveydenhuoltoa ei ole lähdetty kehittämään ensimmäisenä osa-alueena. Kaikkein kustannustehokkainta on saada perusasiat kuntoon.
Vasemmistoliiton punaisena lankana on ongelmiin puuttuminen ajoissa, eli satsaaminen perusterveydenhuoltoon. Tämä saavutetaan vain riittävällä julkisella rahoituksella. Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhuolto on laadun ja saatavuuden osalta paras yhdessä Islannin, Norjan, Alankomaiden, Luxemburgin, Sveitsin ja Australian kanssa. Lisäksi Suomen terveydenhuolto on viime vuosina parantanut tuloksiaan näistä kärkimaista eniten.
Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhoito on myös edullista, sillä missään muussa maassa ei ole päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla. Tutkimukset todistavat selkeästi, että esimerkiksi Yhdysvaltojen pääosin markkinamekanismilla toimiva yksityinen terveydenhuolto tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin julkisesti hallinnoitu suomalainen terveydenhuolto.
Kehittävää löytyy toki meiltäkin. Meidän on puututtava epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen, jossa parhaiten hoitoon pääsevät työterveyden piirissä olevat ja heikoiten julkisten palveluiden piirissä olevat.
Vasemmistoliitto esittää hoitotakuumallissaan, että lääkärin vastaanotolle on kiireettömissä tapauksissa päästävä korkeintaan viikossa ja yhteys hoidon tarpeen arvioimiseksi on saatava välittömästi. Tämä tulee halvemmaksi kuin hallituksen niin kutsuttu valinnanvapaus, jonka pilotointiin on jo ohjattu 200 miljoonaa euroa, vaikka lainsäädäntöä tähän ei ole vielä edes hyväksytty.
Vasemmistoliiton sote-mallin yksi tärkeimmistä tavoitteista on Pohjoismaiden korkeimpien asiakasmaksujen alentaminen. Korkeat asiakasmaksut nostavat kynnystä hakeutua hoitoon erityisesti pienituloisten kohdalla. Tämän seurauksena hakeudutaan hoitoon vasta kun tarvitaan erikoissairaanhoitoa ja se on kallista.
Nyt hallituksen sote-mallin päämääränä on vapauttaa 5,3 miljardia euroa verotuloja pois julkisesta sosiaali- ja terveysmenoista yksityisille sote-markkinoille!