Finnair aikoo supistaa kotimaan lentojaan rajusti koko loppuvuoden ajan. Yhtiö ilmoitti, että Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan ei lennetä vielä kesän 2020 aikana. Seuraavaa talvikautta koskevia päätöksiä arvioidaan Finnairin mukaan näiden kaupunkien osalta elokuussa. Nyt on kuitenkin jo tiedossa, että Joensuuhun ei tule lentoja ainakaan ennen marraskuuta. Teimme tänään asiasta Savo-Karjalan vaalipiirin edustajien kanssa yhteisen kannanoton, sillä olemme kaikki tilanteesta huolisamme. Toimin tämän vuoden vaalipiirini edustajien yhteyshenkilönä.

Finnairin suunnitelmat iskevät todella pahasti esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukseen. Lentoyhteys on aivan oleellinen yliopiston vetovoiman kannalta, sillä ilman sitä Joensuuhun ei saada rekrytoitua kansainvälisiä huippuosaajia edes lyhytaikaisille vierailuille, eikä kaupungissa voida järjestää kansainvälisiä konferensseja.

Finnair on perustellut supistuksiaan sillä, että kyseessä olevien reittien kysyntätilanne ja reittien käyttöasteet ovat olleet normaalioloissakin haastavia. Joensuun kentän kautta kulki kuitenkin viime vuonna 126 000 matkustajaa. Joensuu on myös vientivetoinen kaupunki, jolle toimivat lentoyhteydet ovat elinehto. Matkailu on myös tärkeää alueen elinvoimalle.

Suomen valtio omistaa yli puolet Finnairista. Valtion omistajapolitiikkaa koskevan linjauksen mukaan ”yhtiöiden tulee ottaa huomioon taloudellisten tekijöiden lisäksi toiminnan sosiaaliset, alueelliset ja ympäristölliset vaikutukset”.

Finnair ei voi toimia pelkällä markkinalogiikalla, vaan sen tulee turvata Suomen sisäiset yhteydet ja elinkeinoelämän toiminta koko Suomessa. Itä-Suomi on jäämässä nyt totaalisesti mottiin liikenneyhteyksien kannalta.

Hallitus päätti vuoden 2020 ensimmäisessä lisätalousarviossaan maaliskuussa tukea Finnairin toimintaa myöntämällä enintään 600 miljoonan euron suuruisen valtiontakauksen Finnairin rahoitustarpeisiin. Nyt Finnairin pääomitukseen varataan 700 miljoonaa euroa.

On tärkeää, että valtio nyt hyvin selkeästi ilmaisee, että lentoyhteydet kaikkialle Suomeen on jatkossakin turvatta. Tämä on tärkeää paitsi yksittäisille paikkakunnille, myös koko Suomen vientiteollisuuden näkökulmasta. 

Lentoyhteyksien karsimisen lisäksi Itä-Suomi on viime vuosina kärsinyt myös raideliikenteen heikkenemisestä. Itä-Suomen ja koko maan liikennettä onkin tärkeä katsoa kokonaisuutena.