Olen seurannut huolestuneena, kuinka valtio-omisteiset yhtiöt VR ja Posti pahentavat maamme työttömyyttä ylisuurilla yt-neuvotteluilla. Viimeisimpänä VR ilmoitti irtisanovansa yli 200 henkilöä ja lisäksi lomauttavansa henkilöstöä määräajaksi. Suuria irtisanomisia VR perustelee kilpailukyvyn ja asiakaslähtöisyyden parantamisella. Henkilöstön selkänahasta rahoitetaan myös alkuvuonna voimaan tullut junalippujen hintauudistus. En voi mitenkään hyväksyä tällaisia irtisanomisia.

Itä-Suomesta käsin VR:n tavoitteet asiakaslähtöisyyden parantamisesta kuulostavat kummallisilta. Viime syksynä liikenne- ja viestintäministeriö ja VR kertoivat suunnitelmistaan hallitusohjelman säästötavoitteiden toteuttamiseksi. Itäsuomalaiset olivat leikkausten suurin kärsijä, sillä lakkautettavien juna-asemien lista on pitkä ja yhteydet länteen ja pohjoiseen heikkenevät kohtuuttomasti. Raideliikenteen leikkaukset suurten työttömyyslukujen Itä-Suomesta tulevat vielä kalliiksi. Sujuva raideliikenne on tärkeää sille, että ihmiset työllistyvät myös ruuhka-Suomen ulkopuolella.

Pääministeri Sipilä vastaa valtion omistajaohjauksesta, mutta hän ollut hämmästyttävän hiljaa valtionyhtiöiden mittavista yt-neuvotteluista ja raideliikenteen heikennyksistä. Jos hallitus aikoo uskottavasti tavoitella työllisyysasteen nostamista, on sen alettava vaatia vastuullisempaa henkilöstöpolitiikkaa valtionyhtiöiltä. Johtaminen on hukassa, jos kilpailukykyä kasvatetaan koko ajan ylisuurilla yt-neuvotteluilla, mikä pahentaa myös jäljelle jääneen henkilöstön jaksamisongelmia. Uupuneelta henkilöstöltä ei voi vaatia kilpailukyvyn tai asiakaslähtöisyyden parantamista.

Julkaistu Warkauden Lehdessä 24.3.2016

Yksi kevään suurimmista väännöistä eduskunnassa on metsähallituslain muuttaminen. Uuden metsähallituslain tavoitteena on ollut muka selkeyttää Metsähallituksen hallintojärjestelmää. Lisäksi hallitus on perustellut metsähallituslain uudistusta myös EU:n kilpailuneutraliteettivaatimusta. Siksi nykyisin valtion liikelaitoksena toimivan Metsähallituksen metsätalouspuoli pitäisi hallituksen mukaan muuttaa osakeyhtiöksi.

Onneksi vasemmistoliiton meppi, Merja Kyllönen, puuttui hallituksen ideologiseen yhtiöittämisvimmaan kysymällä asiasta EU:n kilpailukomissaarilta. Komisaari vastasi Kyllösen kirjalliseen kysymykseen jo viime joulukuussa, ja vastaus toimitettiin maa- ja metsätalousministeriöön. EU ei vaadi Suomen Metsähallitukselta mitään erityistä yhtiömuotoa tai organisaatiorakennetta. Hallituksen perusteet yhtiöittämiseksi ovat siis täysin tuulesta temmattuja!

Vasemmistoliitto on alusta lähtien nähnyt Metsähallituksen yhtiöittämisessä monenlaisia ongelmia. Avoimuus on erittäin tärkeää, kun on kyse kansallisomaisuudestamme, Suomen luonnosta. Yhtiöittämisen suuri riski on, että kansalaisten tiedonsaanti ja eduskunnan päätöksenteko vaikeutuisivat oleellisesti. Yhtiöittäminen raottaa myös ovea yhteisen omaisuutemme käytön siirtymisestä ulkomaiseen omistukseen. Nämä ovat riskejä, joita me vasemmistoliitossa emme halua ottaa.

Metsähallituksen organisoimisella on suuri merkitys koko Suomen luonnolle. Metsähallituksen hallinnassa on lähes kolmannes Suomesta, eli reilut 12 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Omaan vapaa-aikani kuluu paljolti metsässä liikkuminen ja harrastaminen ja tiedän, että Metsähallituksen metsät ja vesialueet ovat tärkeä osa niin varkautelaisille kuin muille luonnossa liikkujille.

Olen erittäin huolissani myös Metsähallituksen luontopalveluiden tilasta, jos tämä yhtiöittämismalli menee eteenpäin. Tulevalle yhtiölle asetettavat tulostavoitteet saattavat aiheuttaa painetta retkeilyalueiden ottamista metsätalouden toiminnan piiriin. Tämä tulee vaikuttamaan retkeilyyn ja sitä kautta matkailuun eri puolilla Suomea. Näillä alueilla Metsähallituksen rooli on ollut tähän mennessä luonnon monimuotoisuutta suojeleva, mikä on hyvä asia. Meidän tulee vaalia tätä luonnon perintöä sekä myös säästää sitä tuleville sukupolville!

Metsähallituslaki on herättänyt suurta huolta ihmisissä ympäri maan. Pysäytetään metsähallituslaki –adressi keräsi melkein 130 000 allekirjoitusta vajaassa kolmessa viikossa. Myös adressin pääpaino oli yhtiöittämisen kritisoimisessa.

Sen sijaan, että porvarihallitus ja ministeri Tiilikainen toistelevat väitteitä yhtiöittämisen pakosta, on sen nyt selvitettävä muita demokratian ja luonnonsuojelun kannalta parempia vaihtoehtoja. Tärkeintä on turvata avoin tiedonkulku sekä eduskunnan vaikutusmahdollisuus Metsähallituksen toimintaan. Näin meidän yhteiset maa- ja metsäomaisuudet säilyisivät kansallisomaisuutena jatkossakin.

Siksi eduskuntaryhmämme mielestä on tärkeää, että metsähallituslaki valmistellaan vielä kerran huolellisesti uudestaan. Tätä mieltä olivat myös monet laista lausunnon antaneet tahot, kuten ympäristöjärjestöt, MTK ja Metsäalan Asiantuntijat.

Metsähallituslain käsittely jatkuu eduskunnassa heti pääsiäisen jälkeen. Vasemmistoliiton mielestä lakiesitys tulee hylätä.

Eduskunnassa keskustellaan tänään postilain uudistamisesta. Hallitus esittää, että valtioneuvoston myöntämistä postiluvista luovutaan ja siirrytään ilmoituksenvaraiseen postitoimintaan. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus arvioida mm. yleispalvelun laajuutta. Tällä kaikella hallitus haluaa ennen kaikkea edistää postitoiminnan kilpailua. Lisäksi postilain muuttaminen on osa hallituksen norminpurkuhanketta.

– Normien purkaminen tuntuu välillä olevan hallitukselle itsetarkoitus. Normit ovat toisinaan kuitenkin välttämättömiä, jos niillä halutaan suojella ihmisten yhdenvertaisuutta. Suurin huoleni postilain uudistamisessa onkin, että kaikkein tärkein asia, eli ihmisten yhdenvertaisuus kärsii. Hyvien postipalveluiden takaaminen koko maassa on oltava uudistuksen kärki, ei normien purkaminen ja kilpailun edistäminen, kansanedustaja Katja Hänninen sanoo.

Ministeri Anne Berner on pitänyt mahdollisena, että Postin jakeluvelvoite pienenee 5-päiväisestä jakelusta. Jakeluvelvoitteen supistamisen perään on haikaillut myös Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen.

– Ministerin ja toimitusjohtajan haaveet ovat herättäneet suurta huolta Postin työntekijöissä ja ihmetystä siitä, ovatko Postin johto ja ministeri ihan ajan tasalla Postin tilanteesta. Ylimitoitettujen yt-neuvotteluiden takia Posti ei pysty nytkään jakamaan lähetyksiä lain velvoittamalla tavalla. Miten tähän vastataan, kun postilakia uudistetaan ja kilpailua avataan yhä enemmän? kansaedustaja Matti Semi ihmettelee.

Postilakia uudistettaessa on tärkeä kuunnella myös Postin työntekijöitä. He ovat parhaita asiantuntijoita palveluiden kehittämisessä sekä postipalveluiden nykyisten ongelmien korjaamisessa, ei kalliit konsultit.

– Nyt on lähdetty liikaa sille linjalle, että Postin ongelmiin revitään ratkaisut työntekijöiden selkänahasta ylisuurilla yt-neuvotteluilla. Postin henkilöstömäärä on vähentynyt vuosituhannen vaihteesta Suomessa yli 8000:lla, mikä on valtava määrä. Nyt tarvitsisimme pikaisesti selvityksen siitä, miten henkilöstömäärän raju vähentäminen on vaikuttanut Postin toiminnan kannattavuuteen ja postipalveluiden laatuun, Katja Hänninen vaatii.

Suomen kilpailukyky kärsii, jos Suomi jakaantuu entistä selkeämmin hyvän työllisyyden ja hyvien palveluiden sekä suuren työttömyyden ja riittämättömien palveluiden alueisiin. Postin tilannetta voi monella tavalla verrata VR:n tilanteeseen. Kuka ottaa vastuun koko valtakunnan liikenteestä ja postitoiminnasta, jos kaupalliset toimijat keskittyvät vain kaikkein kannattavimmille raideosuuksille ja kannattavimpaan postitoimintaan?

– Meidän on taattava palveluiden saatavuus myös haja-asutusalueilla, jotta pidämme koko Suomen asuttuna sekä parannamme työllisyyttä muuallakin kuin ruuhka-Suomessa. Koko Suomessa saatavilla olevat postipalvelut ovat tärkeitä myös yrittäjille ja lehtiyhtiöille, Matti Semi sanoo.

Lisätietoja: Katja Hänninen, 050 512 3325, katja.hanninen@eduskunta.fi,
Matti Semi, 050 513 0688, matti.semi@eduskunta.fi

Mielipidekirjoitus julkaistu Warkauden Lehdessä 27.2.2016:

Varkaudessa työllistyminen tuntuu olevan todella suuren kiven takana. Työttömien määrä kasvaa ja samalla pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy. Työllistymisen heikko tilanne vaikuttaa myös Varkauden asukasluvun kehitykseen. Muuttotappio vie meiltä koko ajan nuoria ja osaavia asukkaita muualle. Keinoja työllisyyden hoitoon ja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun on etsitty kaupungin oman työllisyysorganisaation kautta. Oman vaikeutensa tähän on tuonut myös Sipilän hallituksen lähes 100 miljoonan euron leikkaukset valtion työllistämismäärärahoihin. Tämä päätös heikentää kuntien mahdollisuutta työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Siksi entistä useamman kohdalla työttömyys tulee pitkittymään, mikä on jo nyt nähtävissä työvoimatilastoissa! Jatka lukemista Nuorisotyöttömyydestä →